Suomen historian vuosilukuja |
Uskonpuhdistuksen aika 1532-1617 |
KUSTAA VAASA (1526-60) |
| 1527-28 |
ruttoisia katovuosia |
| 1534-36 |
kreivisota |
| 1537 |
voudintilit alkavat |
| 1542 |
ruttoinen katovuosi |
| 1543 |
Mikael Agricolan ABC-kirja |
| 1548 |
Mikael Agrigolan suomentama Uusi Testamentti |
| 1550 |
purjehdus- ja kauppasääntö |
| 1550 |
Helsinki perustettiin |
| 1550 |
ruttoinen katovuosi,Sisä-Suomen erämaiden
asutus, rakennettiin kuninkaan kartanoita |
| 1554 |
Viipurin hiippakunta perustettiin |
| 1555 |
rajarettelöitä, lyhyt Venäjän-sota |
| 1556 |
perustettiin Suomen herttuakunta |
| 1557 |
rauha Novgorodissa, entiset rajat |
ERIK XIV (1560-68) |
| 1560 |
Taistelu Itämeren herruudesta alkoi |
| 1563 |
veljessota |
| 1563-70 |
Pohjoismainen 7-vuotinen sota Tanskaa vastaan |
JUHANA III (1568-92) |
| 1569 |
aateluus perinnölliseksi |
| 1570-95 |
sota Venäjää vastaan pitkäviha,
Venäjän hallitsija Iivana Julma aloitti 25-vuotisen sodan,
sota päättyi Täyssinän rauhaan 1595 |
| 1571 |
hopeavero, älvsborgin lunnaat |
| 1571 |
Suomen väkiluku n. 300 000 |
| 1574 |
katovuosi, karjarutto |
| 1580 |
ankara kato- ja tautivuosi |
| 1588 |
rutto Suomessa |
SIGISMUND (1592-99) |
| 1595 |
Täyssinän rauha, Ruotsille Viro ja Narva |
| 1596-97 |
nuijasota, Pohjanmaan, Hämeen ja
Pohjois-Savon talonpoikien kapina |
KAARLE IX (1599-1611) |
| 1600-11 |
sota Puolaa vastaan |
| 1601-02 |
ankarat kato- ja tautivuodet, olkivuodet,
leipää jatkettiin oljilla, syntyi paljon autiotiloja
mm. Varsinais-Suomeen n. 600 kpl |
| 1609-17 |
sota Venäjää vastaan Itämeren maissa ja Kannaksella |
| 1610 |
Jaakko De la Gardie sotajoukkoineen Moskovaan |
KUSTAA II ADOLF (1611-32) |
| 1611-13 |
sota Tanskaa vastaan Etelä-Ruotsissa |
| 1613 |
hopeavero älvsborgin linnoituksen lunastamiseksi |
| 1614 |
Suomen kaupungit tapuli- ja maakaupunkeihin |
| 1615-17 |
Venäjän sota |
| 1617 |
Stolbovan rauha, Inkerinmaa ja Käkisalmen lääni Ruotsille |
Ruotsin mahtavuuden aika 1617-1721 |
| 1623 |
perustettiin Turun hovioikeus |
| 1621-29 |
sota Puolaa vastaan, Liivinmaa Ruotsille |
| 1629-48 |
suomalaiset osallistuivat 30-vuotiseen sotaan Saksassa |
| 1630 |
rutto |
| 1631-35 |
katovuosia |
| 1635 |
Perttulin hallavuosi |
KRISTIINA (1632-54) |
| 1634 |
läänintiliasiakirjat alkavat |
| 1637 |
Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernööriksi |
| 1638 |
postilaitos perustettiin, liikenneyhteyksiä parannettiin |
| 1639- |
uusia kaupunkeja perustettiin |
| 1640 |
Turun akatemia perustettiin |
| 1642 |
suomenkielinen Raamattu |
| 1648 |
Westfalenin rauha päätti 30-vuotisen sodan |
| 1649-50 |
katovuosia |
KAARLE X KUSTAA (1654-60) |
| 1655 |
taistelu Puolaa vastaan |
| 1656 |
Laurin hallavuosi |
| 1656- |
Venäjän tsaari rikkoi rauhan, ruptuurisota |
| 1657-58 |
taistelu Tanskaa vastaan |
| 1657 |
rutto raivosi |
| 1658 |
sota Venäjää vastaan päättyi Vallisaaren välirauhaan |
KAARLE XI (1660-97) |
| 1661 |
lopullinen rauha Kardisissa, rajat ennallaan |
| 1664 |
katovuosi |
| 1668-70 |
Laurin hallavuodet |
| 1674-79 |
selvitettiin välejä Brandenburgin kanssa |
| 1675-79 |
selvitettiin välejä Tanskan kanssa |
| 1680- |
isoreduktio, ruotujakolaitos,
viljelyä edistettiin,
autiotiloja asutettiin |
| 1680 |
kato |
| 1686 |
kirkkolaki |
| 1690 |
kato |
| 1693 |
kato |
| 1695 |
Suomen väkiluku n. 400 000 |
| 1695-97 |
suuret kuolovuodet,
lähes 1/3 Suomen väestöstä kuoli, autioituminen, kerjäläisiä |
KAARLE XII (1697-1718) |
| 1700-21 |
suuri Pohjan sota, Suomi mukana 1710-16 |
| 1704-06 |
katovuodet useassa osassa maata |
| 1708 |
täydellinen kato koko maassa |
| 1710 |
rutto levisi laivojen mukana Tallinnasta,
mm. Helsingissä kuoli yli 1000 henkeä |
| 1713-21 |
isoviha - venäläisten miehityskausi,
virkamiehiä, säätyläisiä ja osa papistoa pakeni Ruotsiin,
paljon kirkonarkistoja tuhoutui |
ULRIKA ELEONORA (1718-20) |
| 1720 |
uusi hallitusmuoto |
Ruotsin vallan loppukausi 1721-1809 |
FREDRIK I (1721-51) |
| 1721 |
Uudenkaupungin rauha,
Venäjälle Itämeren maakunnat ja kaakkoisosa Suomea mm. Viipuri |
| 1726 |
konventikkeliplakaatti kielsi
kirkon ulkopuoliset hartauskokoukset |
| 1726 |
katovuosi |
| 1740 |
katovuosi |
| 1741-43 |
sota Venäjää vastaan, hattujen sota, pikkuviha |
| 1743 |
Turun rauha, Kaakkois-Suomi Venäjälle,
mm. Hamina ja Vehkalahti |
| 1750 |
Suomen väkiluku 422 000 |
| 1751- |
alkoi liikamaiden asuttaminen, torppia syntyi |
ADOLF FREDRIK (1751-71) |
| 1753 |
uusi ajanlasku eli siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin |
| 1756 |
katovuosi |
| 1757 |
isojakoasetus |
| 1757-62 |
suomalaiset Pommerin sodassa, toivat perunan Suomeen |
| 1763 |
katovuosi |
| 1769 |
katovuosi |
KUSTAA III (1771-92) |
| 1771 |
Suomen ensimmäinen sanomalehti
Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo alkoi ilmestyä |
| 1775 |
perustettiin Suomen toinen hovioikeus Vaasaan |
| 1775 |
Suomen oma isojakoasetus |
| 1776 |
katovuosi |
| 1783-85 |
katovuosia |
| 1770-78 |
tappava isorokko raivosi |
| 1779-85 |
uusia kaupunkeja perustettiin |
| 1788-90 |
sota Venäjää vastaan,
Ruotsinsalmen taistelu Liikkalan nootti, Anjalan liitto |
| 1790 |
rauha Värälässä |
KUSTAA IV ADOLF (1792-1809) |
| 1797 |
Suomen Talousseura perustettiin |
| 1797- |
rokotukset isorokkoa vastaan alkavat |
| 1800 |
Suomen asukasluku 833 000 |
| 1808 |
Helsinki paloi |
| 1808-09 |
Suomen sota |
| 1809 |
Haminan rauha, Suomesta Venäjän
suuriruhtinaskunta |
Venäjän vallan aika 1809-1917 |
ALEKSANTERI I (1796-1825) |
| 1809 |
hallituskonselji perustettiin |
| 1812 |
Helsingistä pääkaupunki |
| 1816 |
hallituskonselji muuttui senaatiksi |
| 1817- |
keskusvirastoja perustettiin |
| 1819 |
Suomen senaatti muutettiin Turusta Helsinkiin |
NIKOLAI I (1825-55) |
| 1822 |
suurin osa Oulua paloi |
| 1827 |
Turun palo |
| 1829 |
Turun akatemia siirrettiin Helsinkiin |
| 1831 |
suuri tulipalo Hämeenlinnassa |
| 1833 |
Suomen ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen |
| 1833 |
ankara katovuosi |
| 1835 |
Kalevalan ensimmäinen laitos ilmestyi |
| 1838 |
suuri tulipalo Pietarsaaressa |
| 1840 |
suuri tulipalo Haminassa, hopearupla ainoaksi rahaksi |
| 1844-46 |
Snellmanin sanomalehti Saima ilmestyi |
| 1847-1866 |
Suometar ilmestyi |
| 1848 |
Maamme-laulu esitettiin ensimmäisen kerran
ylioppilaiden Kukan päivän juhlassa |
| 1849 |
Kalevalan toinen, laajennettu painos |
| 1849 |
sensuuriasetus kielsi julkaisemasta
suomeksi muuta kuin uskonnollista ja taloudellista kirjallisuutta |
| 1850 |
Suomen asukasluku 1 624 000 |
| 1851-54 |
punatautiepidemia |
| 1852 |
osakunnat kiellettiin |
| 1853-56 |
itämainen eli Krimin (Oolannin) sota |
ALEKSANTERI II (1855-81) |
| 1856 |
Saimaan kanava valmistui, Suomen
ensimmäiset postimerkit, koulujärjestys mahdollisti suomen käytön opetuskielenä |
| 1857 |
höyrysahojen perustaminen sallittiin |
| 1858 |
ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu Jyväskylään |
| 1858-62 |
rautatie Helsinki-Hämeenlinna rakennettiin |
| 1859 |
maakauppakielto kumottiin |
| 1860 |
oma raha |
| 1862 |
kato |
| 1862 |
ensimmäinen liikepankki Suomen Yhdyspankki perustettiin |
| 1863 |
kieliasetus, suomesta tasaveroinen virkakieli |
| 1863 |
ensimmäinen opettajaseminaari Jyväskylään |
| 1864 |
naisista täysivaltaisia |
| 1865 |
asetus maaseudun kunnallisesta itsehallinnosta |
| 1865 |
markka sidottiin hopeaan ja irrotettiin ruplasta |
| 1865-66 |
ankarat ja pitkälliset talvet |
| 1866 |
kansakouluasetus |
| 1866 |
viinan kotitarvepoltto kiellettiin |
| 1867 |
valtiopäivät päättivät lunastaa lahjoitusmaat |
| 1867-68 |
suuret nälkävuodet |
| 1869 |
valtiopäiväjärjestys ja kirkkolaki |
| 1870 |
Lahden-Pietarin rata avattiin |
| 1873 |
asetus kunnallisesta itsehallinnosta kaupungeissa |
| 1877 |
Suomen markka kultakantaan |
| 1877-78 |
sota Turkkia vastaan |
| 1878 |
asevelvollisuuslaki |
| 1879 |
Suomen asukasluku n. 2 miljoonaa |
ALEKSANTERI III (1881-94) |
| 1886 |
säädyille esitysoikeus |
| 1887 |
Postisäästöpankki perustettiin,
siirryttiin metrijärjestelmään |
| 1889 |
Kansallis-Osake-Pankki perustettiin |
| 1890 |
postimanifesti:
Suomen postilaitos Venäjän viranomaisten johtoon |
| 1894 |
Nuorsuomalainen puolue aloitti toimintansa |
NIKOLAI II (1894-1917) |
| 1898 |
piirijakoasetus: maalaiskuntien perustettava kansakouluja |
| 1898 |
Nikolai Bobrikovista Suomen kenraalikuvernööri |
| 1899 |
helmikuun manifesti, Suomessa kerättiin
suuri adressi, Suomen Työväenpuolue aloitti toimintansa |
| 1900 |
Suomen asukasluku 2 656 000 |
| 1900 |
kielimanifesti: venäjästä eräiden
virastojen virkakieli, postimerkit venäläistyivät |
| 1901 |
asevelvollisuuslaki |
| 1902 |
kutsuntalakko |
| 1903 |
Bobrikovista diktaattori |
| 1903 |
Työväenpuolueesta Sosiaalidemokraattinen puolue |
| 1904 |
Suomen aktiivinen vastustuspuolue aloitti toimintansa |
| 1904 |
Eugen Schauman ampui Bobrikovin |
| 1905 |
suomalaiset vapautettiin sotilaspalvelusta
sotilasmiljoonia vastaan |
| 1905 |
suurlakko |
| 1906 |
eduskuntauudistus |
| 1906 |
Maalaisliitto aloitti toimintansa |
| 1910 |
yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö ulotettiin Suomeen |
| 1912 |
yhdenvertaisuuslaki:
venäläisillä Suomessa samat oikeudet kuin suomalaisilla |
| 1914 |
I maailmansota syttyi |
| 1915 |
ensimmäiset jääkärit Saksaan |
| 1917 |
Suomi itsenäiseksi |