


| Väestökirjanpidon historiaa | Syntyneet ja kastetut | Kuulutetut ja vihityt |
| Kuolleet ja haudatut | Muuttaneet | Rippikirjat | Lastenkirjat |
Kuolleet ja haudatutKuolleiden ja haudattujen luetteloon merkittiin kuolin- ja hautauspäivä, vainajan nimi, sosiaalinen asema, asuinpaikka ja vainajan ikä. Vanhimmista luetteloista puuttuvat kuolinpäivät. Kuolinsyyt ilmaantuvat luetteloihin 1700-luvun puolivälin jälkeen väestötilastoinnin seurauksena. Ne olivat yleensä omaisten tai papin määrittelemiä. Vasta vuonna 1935 kuolinsyiden toteaminen siirtyi papilta lääkärille. Kuolleitten luetteloista puuttuu 1800-luvun puoliväliin mennessä kuolleena syntyneitä tai aivan pieninä kuolleita lapsia. Samoin kotiseurakunnan ulkopuolella kuolleet ovat usein jääneet rekisteröimättä. Niin ikään 1700- ja 1800-luvun sodissa kaatuneet eivät ole aina päässeet oman seurakuntansa kuolleitten luetteloon. Lisäksi kuolleitten luettelon ikämerkinnät etenkin 1700-luvulla ovat epäluotettavia, sillä esimerkiksi Sortavalan maaseurakunnassa olisi 1700-luvun alkupuolella asunut muutama yli 100-vuotias ihminen. Etenkin naisten ja lasten nimet on usein kirjattu epätarkasti: tärkeämpää kuin vainajan tarkempi nimeäminen on ollut kirjata luetteloon tämän miespuolinen lähiomainen tai palvelusväen kohdalla isäntä. |


Opas esittelee sukututkimuksen ja samalla myös väestöhistorian lähdeaineistoa asiakirjaesimerkkien ja niistä laadittujen tekstiselvennysten avulla. Julkaisussa valaistaan seurakuntien kirkonkirjojen historiaa, niiden kehityskaarta ja tietotarjontaa.
Sukututkimuksen asiakirjaopasta saa Karjala-tietokannasta
25 euron hintaan
(+ postituskulut).