Lastenkirjat

Lastenkirjoihin merkittiin alle rippikouluikäiset henkilöt. Rippikoulun käytyään seurakuntalainen siirrettiin rippikirjaan. Lastenkirjoista ei annettu mitään määräyksiä, joten niitä on ryhdytty pitämään eri seurakunnissa eri aikaan. Vanhimmat lastenkirjat ovat 1600-luvun lopulta.

Niitä pidettiin Porvoon hiippakunnassa, paikoitellen ja ajoittain Turun saaristossa, joissakin Etelä- ja Pohjois-Suomen seurakunnissa ja Pohjanmaalla. Jos seurakunnassa ei ollut lastenkirjakäytäntöä, vastaavat tiedot merkittiin rippikirjaan. Suunnilleen kymmenen vuoden ajanjakson sisältävät lastenkirjat muistuttavat rakenteeltaan rippikirjaa eli tiedot löytyvät kylittäin ja taloittain. Luetteloissa mainitaan vanhempien nimet ja äidin syntymäaika tai syntymävuosi sekä lasten nimet ja syntymäajat. Lastenkirjasarjat päättyvät joissakin seurakunnissa 1890-luvulla, viimeistään kuitenkin vuonna 1921.


Sukututkimuksen asiakirjaopas

Opas esittelee sukututkimuksen ja samalla myös väestöhistorian lähdeaineistoa asiakirjaesimerkkien ja niistä laadittujen tekstiselvennysten avulla. Julkaisussa valaistaan seurakuntien kirkonkirjojen historiaa, niiden kehityskaarta ja tietotarjontaa.

Sukututkimuksen asiakirjaopasta saa Karjala-tietokannasta
25 euron hintaan
(+ postituskulut).