Syntyneet ja kastetut

Vanhimmissa syntyneiden ja kastettujen luetteloissa mainitaan usein ainoastaan kastepäivä, lapsen nimi, isän nimi ja perheen asuinpaikka lapsen syntyessä. Vuoden 1686 kirkkolain mukaan luetteloon oli merkittävä näiden tietojen lisäksi myös syntymäpäivä, vanhempien ja kummien nimet sekä heidän sosiaalinen asemansa. Äidin ikämerkintöjä löytyy syntyneiden ja kastettujen luetteloista vuodesta 1776 alkaen tarkentuneen väestötilastoinnin seurauksena. Luetteloista voi lukea tietoja myös hätäkasteesta, aviottomasta syntyperästä, lapsen mahdollisesta kuolemasta sekä viittauksesta lastenkirjan (rippikirjan) sivunumeroon, jonne perhe on kirjattu.

Määräysten mukaisesti lapsi oli kastettava viimeistään kahdeksan päivän kuluessa syntymästä. Laajoissa seurakunnissa ja saariseurakunnissa säädöksen käytännön toteuttaminen oli mahdotonta. Jos lapsen vanhemmat tunnustivat eri uskontoa, seurasivat lapset uskonnollisesti isäänsä.

Valitettavasti syntyneiden ja kastettujen luettelot eivät kuitenkaan täysin luotettavasti kerro esimerkiksi kaikkia seurakunnassa syntyneitä ja siellä kastettuja lapsia, sillä on arvioitu, että 1800-luvun puoliväliin saakka niistä puuttuu jopa 10-20% lapsista. Näin siksi, että historiakirjat olivat muistiinpanokirjoja eri kirkollisista toimituksista: useimmiten jätettiin merkitsemättä kuolleena syntyneet tai kastamattomina kuolleet lapset, sillä he eivät olleet missään vaiheessa seurakunnan jäseniä.