Karjalan historiaa

Ruotsin ja Venäjän välistä uskonnollista ja hallinnollista taistelua käytiin seitsemänsataa vuotta aina ristiretkiajasta vuonna 1809 solmittuun Haminan rauhaan, jolloin Suomen alue liitettiin autonomisena osana Venäjän keisarikuntaan. Katolinen, myöhemmin luterilainen Ruotsi ja ortodoksinen Venäjä sekä sen edeltäjä Novgorod kamppailivat samalla myös Karjalan herruudesta. Alue oli ollut suhteellisen itsenäinen, kunnes 1200-luvulla Novgorod alisti sen valtansa alle. Ruotsi levittäytyi lännestä.

Kiista päättyi muodollisesti Pähkinäsaaren rauhaan 1323, jolloin Karjala jaettiin kahtia, Ruotsin Viipurin-Karjalaan ja Novgorodin Käkisalmen-Karjalaan. Solmitussa rauhassa Ruotsi sai Savon, Jääsken ja Äyräpään kihlakunnat, jotka todennäköisesti olivat siirtyneet Ruotsin valtapiiriin jo Karjalaan vuonna 1293 suuntautuneen kolmannen ristiretken jälkeen.

Ruotsi ryhtyi luomaan itsestään suurvaltaa 1500-luvun lopussa. Se valloitti Käkisalmen läänin vuonna 1570 puhjenneen 25-vuotisen sodan aikana. Moskovan suuriruhtinas Iivana Julma aloitti sodan, kun Kustaa Vaasan poika Juhana kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi. Miesten välejä hiersivät naisasiat, sillä Juhana oli avioitunut Puolan kuninkaan tyttären, kiihkokatolisen Katariina Jagellonican kanssa, jota myös Iivana havitteli itselleen. Ruotsi valloitti Käkisalmen läänin vuonna 1580 pitäen sitä hallussaan aina Täyssinän rauhaan, vuoteen 1595 saakka. Rauhansopimuksessa alue jäi Venäjälle. Ruotsin ekspansiopolitiikka, rajan siirtäminen mahdollisimman kauaksi itään kuitenkin jatkui; Käkisalmen lääni liitettiin Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsin valtakuntaan.

Ruotsalainen hallintokoneisto verotusjärjestelmineen istutettiin Käkisalmen lääniin jo miehitysaikana, ennen rauhansopimusta. Samalla levitettiin läntisen kirkon sanomaa, perustettiin luterilaisia seurakuntia, joita alueella ei aikaisemmin ollut ollut.

Vuonna 1700 syttyi suuri Pohjan sota, venäläiset miehittivät Suomen asteittain vuodesta 1710 alkaen. Alkoi isonvihan aika, jota kesti sodan loppuun saakka eli vuoteen 1721, jolloin solmittiin Uudenkaupungin rauha. Tuossa rauhassa Käkisalmen ja Viipurin Karjalat liitettiin lähes kokonaisuudessaan Venäjään. Aluetta kutsuttiin Vanhaksi Suomeksi. Vanha Suomi laajeni Ruotsin ja Venäjän seuraavan sotilaallisen kohtaamisen, pikkuvihan (1741-1743) päättäneessä Turun rauhassa, jossa siihen yhdistettiin Kymijoen länsihaaraa myötäilevä alue. Tämä maakaistale sulki sisäänsä mm. Savonlinnan, Haminan ja Lappeenrannan.

Ruotsi menetti loputkin Suomesta vuosina 1808-1809 käydyn Suomen sodan päätteeksi. Vuoden 1812 alussa Vanha Suomi liitettiin muun autonomisen Suomen yhteyteen. Autonomia päättyi Suomen itsenäistymiseen 6.12.1917. Viimeisiä autonomiavuosia värittivät venäläistämistoimet, sortokaudet. Tällöin yritettiin mm. venäläistää Raja-Karjalan koululaitosta. Sortokausien tuloksena syntyi ja vahvistui ajatus itsenäisestä Suomesta.

Karjalan alue joutui jälleen sotanäyttämöksi talvisodan puhjettua 30.11.1939. Moskovan rauha vuonna 1940 päätti 105 päivää kestäneen sodan, jonka seurauksena Karjala, Suomenlahden saaret ja kaistale Salla-Kuusamon alueesta liitettiin Neuvostoliittoon. Lisäksi Hankoniemi jouduttiin vuokraamaan itäiselle suurvallalle. Jatkosota puhkesi kesällä 1941. Suomi valloitti takaisin menettämänsä alueet ja eteni vanhan rajan yli Itä-Karjalaan. Neuvostoliiton vuonna 1944 käynnistämässä, Karjalan kannakselle suuntaamassa suurhyökkäyksessä Suomi joutui perääntymään. Välirauha solmittiin vuonna 1944 ja toisen maailmansodan virallisesti päättäneessä Pariisin rauhassa vuonna 1947 Suomi luovutti Neuvostoliitolle samat alueet kuin Moskovan rauhassa ja lisäksi Petsamon. Hankoniemi vaihdettiin Porkkalaan ja vuokra-ajaksi määrättiin 50 vuotta. Porkkala palautui Suomelle vuonna 1955. Luovutetun Karjalan väestö evakuoitiin ja asutettiin eri puolille maata. Karjalan seurakunnat lakkautettiin vuonna 1949 ja seuraavan vuoden alussa siirtoväki kirjattiin uuden asuinpaikkansa kirkonkirjoihin.


Suomen historian vuosilukuja

1532-1617
Uskonpuhdistuksen aika

1617-1721
Ruotsin mahtavuuden aika

1721-1809
Ruotsin vallan loppukausi

1809-1917
Venäjän vallan aika


Vuosilukujen näyttö: Valitse ensin ajanjakso, esim. Ruotsin mahtavuuden aika. Avautuvasta listasta näkyy mm. ajanjakson hallitsijat ja merkittävimmät tapahtumat.